fbpx

Uutisarkisto

2021 (6)

toukokuu (2)

huhtikuu (1)

helmikuu (3)

2020 (3)

joulukuu (1)

syyskuu (2)

2019 (17)

joulukuu (1)

marraskuu (1)

lokakuu (2)

syyskuu (1)

elokuu (1)

heinäkuu (3)

kesäkuu (1)

toukokuu (1)

huhtikuu (2)

maaliskuu (1)

helmikuu (2)

tammikuu (1)

2018 (11)

joulukuu (3)

elokuu (1)

kesäkuu (1)

toukokuu (1)

huhtikuu (2)

maaliskuu (1)

helmikuu (2)

2017 (50)

joulukuu (2)

marraskuu (9)

lokakuu (7)

syyskuu (5)

elokuu (2)

heinäkuu (2)

kesäkuu (3)

toukokuu (5)

huhtikuu (4)

maaliskuu (4)

helmikuu (4)

tammikuu (3)

2016 (10)

joulukuu (1)

marraskuu (1)

lokakuu (1)

syyskuu (2)

elokuu (2)

heinäkuu (2)

kesäkuu (1)

Uutisten haku

Vesijohto on, viemäriin liittyminen edessä

Vuodet eivät ole veljiä - tämän vanhan sanonnan paikkansapitävyyden tietää maanviljelijäpariskunta Kalevi ja Kirsi Ruohonen Forssan Matkusta.

- Sääennustukset ovat tulleet entistä tarkemmiksi. Jos ne lupaavat täksi päiväksi kello 18 sadetta, niin muutaman minuutin yli kuuden alkaa ropista. Mutta tämän vuoden kesällä ei  pahemmin ropissut. Vappuna satoi ja seuraavan kerran juhannuksena. Kuivuus ja kuumuus ovat saaneet aikaan sen, että viljan jyvä oli pientä ja kevyttä. Viljasato on vain 60 - 70 prosenttia normaalista.

Kalevi ja kirsi Ruohonen ovat sekä maanviljelijöitä että karjankasvattajia. Heidän tilallaan on 65 hehtaaria peltoa sekä vajaat 50 Holstein-rotuista lehmää ja saman verran nuorkarjaa. Pelloilla kasvaa kauraa, ohraa ja vehnää sekä heinää. Kaikki ne kelpaavat lehmien ruuaksi. Lehmät syövät niin paljon, että myytäväksi ei viljaa riitä.

Vesi ei riitä 37 hehtaarin viljapeltojen kasteluun. Kolmen heinäpellon hehtaarille Ruohoset pumppasivat vettä läheisestä pikkujoesta. Se sai ruohon kasvamaan paremmin, mutta kastelemattomat pellot kituivat kuivuudessa.

Pian 30 vuotta jatkuneen maanviljelyksen tuomalla kokemuksella Ruohoset ovat päätelleet, että ilmasto on muuttumassa. Erityisesti kuivat ja sateiset kaudet ovat pidentyneet. Jos on kuivaa, sitä kestää kauan ja sama koskee sateita.

Ruohoset heräävät joka aamu puoli kuudeksi lypsylle ja toinen lypsykerta on illansuussa. Kumpikin rupeama kestää kolme ja puoli tuntia.

Lehmät juovat sata litraa per elukka. Se tarkoittaa viittä kuutiota vesijohtovettä päivässä. Lisäksi vettä menee nuorkarjalle, mutta sen juoma vesi pumpataan porakaivosta ja rengaskaivoista. Vettä käytetään myös lypsylaitteen pesemiseen kaksi kertaa päivässä ja tilasäiliön pesemiseen joka toinen päivä.

Vesijohtovettä Ruohoset rupesivat saamaan 1990-luvulla kun tila liittyi Matkun vesiosuuskuntaan. Tuolloin tilalle rupesi tulemaan pohjavettä Jokioisista. Nyt vesiosuuskunta on yhdistynyt Forssan kaupungin vesihuoltoliikelaitokseen. Sieltä Ruohoset saavat vuodessa noin 1 700 kuutiota vettä, josta he maksavat pari euroa kuutiolta.

Kun maidontuotantoon käytetään tilan oman kaivon vettä, siitä tulee kolmen vuoden välein tutkia muun muassa kolibakteerit ja fekaaliset enterokokit. Lisäksi ympäristöviranomaiset vaativat tarkempia tutkimuksia pohjaveden laadun seuraamiseksi kun pellolle levitetään karjanlantaa. Vaikka jatkuvat tarkastukset teettävät paljon työtä, on suomalainen maito toisaalta maailman mitassakin ensiluokkaista.

Kaupungin viemäriverkkoon ei Ruohosten tila ole vielä liittynyt, vaikka viemärin infrastruktuuri onkin tuotu jo tilan rajalle asti. Lähimmän kahden vuoden aikana kotitaloudessa syntyvät jätevedet on johdettava viemäriverkkoon. Liittyminen ja tarvittavat pumppujärjestelmät tulevat maksamaan yhteensä noin 7 000 euroa, ja jätevesimaksu tulee kuukausittain sen päälle.

Viemärilaitos ei ota vastaan lehmätilalta tulevia maitoisia jätevesiä, vaan ne menevät pyöreään lietealtaaseen, joka on sijoitettu muutaman kymmenen metrin päähän navetasta. Liete on erinomaista lannoitetta. Sitä levitetään pellolle keväisin ja syksyisin.

Ruohosten kotitaloudessa syntyvä jätevesi menee toistaiseksi perinteisen sakokaivon kautta ojaan. Kun kunnalliseen viemäriin on liitytty, jää sakokaivo tarpeettomaksi. Jätevedet kulkevat sen jälkeen Forssan jätevedenpuhdistamoon 20 kilometrin päähän.

Lue artikkeli loppuun Econet-konsernin asiakaslehdestä sivulta 8.

Lukisitko mieluummin painettua asiakaslehteä? Lähetä viesti osoitteeseen: info(at)econetgroup.fi niin lähetämme painetun asiakaslehden postitse. Asiakaslehti on maksuton tilaajille.

 

Lisätiedot medialle:

Econet Group on vesi- ja ympäristötekniikan palveluyritys. Konserniin kuuluvat Econet Oy, Dewaco Oy ja Oy Slamex Ab. Helsinkiläisen Econetin tehtävänä on suunnitella ja tarjota ratkaisuja puhtaan veden sekä ympäristön puolesta maailmanlaajuisesti. Laitilassa sijaitseva Dewaco on puolestaan erikoistunut lietteen tiivistykseen, kuivaamiseen ja poistoon. Lahtelainen Slamex suunnittelee ja valmistaa laitteita veden- ja jäteveden käsittelyyn. Konsernin liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa.

Kehitä vesiosaamisesi uudelle tasolle digitaalisen AQ-asiakaslehtemme avulla. AQ-asiakaslehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa.

Yhteydenottolomake

Yhteystiedot

ECONET OY
Malminkaari 5B
00700 Helsinki
Puhelin: 09 8366 250
S-posti:
Y-tunnus: 2438595-3

 

DEWACO OY
Raviraitti 3
23800 Laitila
Puhelin: 02 461 800
S-posti:
Y-tunnus: 2221862-5

Tervetuloa Econet Group Ltd kotisivulle. Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen, sinulle hyödyllisen sisällön tarjoamiseen ja mainosten esittämiseen. Lue lisää kohdasta evästeet.