”Sininen” vesi- ja biotalous vaativat vesistö- ja vesihuoltoa

Eräissä maissa järvissä kelluvien ”virtuaalijärvien” fosforikuormitus on saanut valtavat mittasuhteet. Vesistöt ovat pilaantuneet, rehevöityneet ja kärsineet happikadoista aiheuttaen kalakuolemia, vesihuolto-ongelmia ja suuria taloudellisia tappioita.

Luonnon vesipellot ja  aurinkoenergialla toimiva ruuantuotanto ovat jääneet sivuseikoiksi. Biotalous koostuu nopeasti yleistyvistä viljelymetsistä, plantaaseista, viljellystä maasta, metsä-peltoviljelmistä, kasvihuoneista, lannoittamalla saaduista kalansaaliista, kalojen allaskasvatuksesta sekä yhdistetyistä kasvi- ja kalanviljelmistä.

Indonesian 240 kuutiokilometrinen Toba-järvi oli 1990-luvun alussa maailman kirkkaimpia ja puhtaimpia. Näkönsyvyys oli yli 20 metriä ja fosforipitoisuus luokkaa 10 µg l-1. Nyt näkösyvyys on 3,7-4,2 metriä, fosforipitoisuus päällysvedessä 120-160 µg l-1 ja syväveden, 80 % tilavuudesta, sisäinen kuormitus on 4-6 mg l-1, noin 160 000 tonnia.

Indonesian ”sosiaalilimnologit”, mallintajat ja säädösten laatijat eivät huomio trooppisten järvien käyttäytymistä, joka poikeaa  muiden ilmastovyöhykkeiden järvistä. Rehevöityminen on lämpötilasta johtuen välitöntä, Suomessa ravinteet kumuloituvat pohjaan ja vaikutukset ilmenevät myöhemmin.

Noin 529 metriä syvän Toba-järven itsepalautumiskyvyn määritys vaatii oikeat alkuperään, muotoon, syvyyteen, toimintoihin ja ilmastoon sopivat tiedot. Kalankasvatuksen suoran fosforikuormituksen asukasvasteen, joka vastaa noin 3,4 miljoonan asukkaan pudistamattomien jätevesien kuormitusta, olisi yksinkertaisesti voinut laskea. Hapenkulutuksen osalta kerrannaisvaikutukset ovat merkittävästi suurempia, sillä kala-altaat peittävät vesipellot ja leväniityt estäen elintärkeän valon pääsyn.

Kelluvat kala-altaat ovat tilan kehityksen perussyy. Kasvatusalueet eivät voi tuottaa vesistön ja kalojen tarvitsemaa happea eivätkä kalojen perusravintoa leviä ja pieneliöitä. Vain suurimmalla

6 000:n asukkaan kaupungilla Parapatilla on jätevesien puhdistamo, mutta sen allas on ollut paikallisen koulun uima-altaana.

Vaikka suomalaiset ovat olleet mukana järven tutkimuksessa ja hoitosuunitelmien teossa, mukana on ollut liian monta toimijaa ja toteutetut ratkaisut ovat olleet poliittiikkaväritteisiä. Ongelmilta olisi vältytty, jos päättäjät olisivat hyväksyneet tutkimukseen pohjautuvat ratkaisut ja niiden mukaan toteuttaneet ne.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Econet-konsernin asiakaslehti AQ:sta sivulta 8.

Lukisitko mieluummin painettua asiakaslehteä? Lähetä viesti osoitteeseen: info(at)econetgroup.fi niin lähetämme painetun asiakaslehden postitse. Asiakaslehti on maksuton tilaajille.

 

Pasi Lehmusluoto

Kirjoittaja on trooppisen limnologian asiantuntija.

 

Lisätietoja medialle:

Econet Group on vesi- ja ympäristötekniikan palveluyritys. Konserniin kuuluvat Econet Oy, Dewaco Oy ja Oy Slamex Ab. Helsinkiläisen Econetin tehtävänä on suunnitella ja tarjota ratkaisuja puhtaan veden sekä ympäristön puolesta maailmanlaajuisesti. Laitilassa sijaitseva Dewaco on puolestaan erikoistunut lietteen tiivistykseen, kuivaamiseen ja poistoon. Lahtelainen Slamex suunnittelee ja valmistaa laitteita veden- ja jäteveden käsittelyyn. Konsernin liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa.

Jätä yhteydenottopyyntö